pielavesi_500x125.jpg
Pielavesi on vajaan viidentuhannen asukkaan luonnonkaunis
maalaisseurakunta Pohjois-Savossa, Siilinjärven rovastikunnassa
ja Kuopion hiippakunnassa.

Historiaa

Pielaveden seurakunta itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1811. Sitä ennen pitäjän läntinen puoli kuului Rautalammin seurakuntaan ja samalla Turun hiippakuntaan ja itäinen puoli Iisalmen seurakuntaan ja Viipurin hiippakuntaan. Kappeliseurakuntana Pielavesi on ollut jo vuodesta 1683.

Vuonna 1682 pielavetiset talonpojat anoivat Viipurin piispa Petrus Bångilta lupaa rakentaa Pielavedelle kappelikirkkoa. Piispa antoikin luvan ja hänen allekirjoittamansa Pielaveden kappelin perustamiskirja on päivätty 15. päivälle helmikuuta 1683. Kappelin rakentaminen lienee aloitettu jo ennen kuin edes anottiin kappelin perustamislupaa. Ensimmäinen kirkko valmistui viimeistään vuonna 1691 Lammassaloon, jota on sittemmin nimitetty Kirkkosaareksi. Tähän kirkkoon liittyy laajalle levinnyt sanonta ”ahtaat paikat kuin Pielaveden kirkossa”.

Seurakunnan kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat Kirkkosaaressa, noin 15 kilometriä nykyisestä kirkonkylästä. Tänä päivänä vanhalla kirkkomaalla on jäljellä enää kellotapuli noin vuodelta 1748. Seurakunnan nykyinen kirkko valmistui vuonna 1878.

Kirkkosaari

Pielaveden nähtävyyksiin kuuluu Kirkkosaari, jossa Pielaveden kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat. Kirkkosaaressa on jäljellä kellotapuli, ja sen ympärillä vanha hautausmaa, mm. nälkävuosina 1866-68 haudattujen muistomerkki. Joukkohautaan on haudattu noin 2100 vainajaa mutta luvussa on silloin mukana myös muiden paikkakuntien vainajia.

tapuli.jpg   nlkvuosihauta.jpg hautausmaa_taulu.jpg

Hautausmaa

Hautausmaan portilla on kartta, johon on piirretty kaikki hautakivet ja kivissä oleva teksti.

ikaheimo.jpg

Ikäheimo

Suuri olikin hämmästykseni, kun huomasin, että siellä oli myös Ikäheimojen hautakivi. Kivessä olevat nimet ja syntymäajat vahvistivat, että hauta kuuluu Pielaveden sukuhaaramme Ikäheimoille.

Ikäheimon hautakivi

Kuvassa Ikäheimon hautakivi. Hautakiven tekstin kopio on edellisessä kuvassa.

    Pielavesi liittyy sukuumme seuraavan linkin kautta: 
  • Saini (Maria Aleksandra) Tervaskari (1909-1995), hänen isänsä oli
  • Aleksander Väisänen (1882-1958), hänen isänsä oli
  • Antti Väisänen (1850-1934), hänen äitinsä oli
  • Loviisa Ikäheimo (1827-1879), hänen isänsä oli
  • Krister (Risto) Ikäheimo (1786-1866), ja tämän vaimo oli
  • Ingeborg (Inka) Tikkanen (1792-1862).

Krister (Risto) Ikäheimo

Tälle pariskunnalle syntyi yhteensä 13 lasta, joista alle puolet eli aikuiseksi saakka.Risto Ikäheimo oli Pielaveden Heinämäen Ikälän talon isäntä, pitkäaikainen lautamies, josta hyvästä oli saanut tittelin herastuomari. Ikälän tila ei enää kuulu sukuumme. Se myytiin 1930-luvulla suvun ulkopuolelle.
Hautakivessä olevat nimet Taito ja Toimi on ymmärrettävä adjektiiveiksi. Ristolla ei ollut mainitun nimisiä poikia, ja ehkäpä 1860-luvun suomi ei vielä yltänyt niin hienoihin sanoihin kuin ”taitava ja toimelias”!
Ikäheimojen sukuseura on selvittänyt Ikäheimojen sukupuuta Pielavedellä 1600-luvulle saakka. Ensimmäinen Pielaveden Ikäheimo, joka kirjoista löytyy, on Matti Ikäheimo, synt. noin 1686, kuoli 28.3.1751 Pielavedellä. Hautakiven Risto on hänen pojanpojanpoikansa. En ole vielä selvittänyt, kuka ”poijan puoliso” on ja ketkä kolme poikaa ja kenen tytär Johanna Kumpulainen on haudattu tähän samaan hautaan.

Taito ja Toimi

Sain 25.5.2011 uutta tietoa nimiparista "Taito ja Toimi". Paavo Castrén lähetti minulle sähköpostia:

Parahin Kalle Tervaskari,

Huomasin Pielaveden historiaa silmäillessäni, että olit kirjoittanut nettiin käynnistäsi Pielaveden Kirkkosaaren vanhalla hautausmaalla syyskuussa 2007.

Olit kiinnittänyt huomiota herastuomari Krister Ikäheimon hautakiveen, jossa esiintyvät salaperäiset sanat "Taito ja toimi".Tämä hautakivi herätti usein huomiota, kun Pielavedellä asuessamme ja myöhemmin käydessämme kävimme myös vanhalla hautausmaalla.

Ehkä oletkin jo saanut kuulla, mistä tarkkaan sanoen on kyse.

Krister Ikäheimo oli saanut Keisarillisen Suomen Talousseuran "Taito ja toimi"- ansiomitalin, jota jaettiin sekä hopeisena että pronssisena.

Pielaveden tuolloisissa oloissa tämä oli varmasti hyvin merkittävä huomionosoitus.

Parhain terveisin.

Paavo Castrén.

Pielaveden kirkkoherra (1880-1903) Jonas Kristian Castrénin pojanpojan poika, Pielaveden kirkkoherra (1946-1964) Matti A. Castrénin poika.

taito ja toimimitali
Taito ja Toimi-mitali

sukutunnus.png
Ikäheimon sukutunnus

Sukutunnuksen on suunnitellut opettaja Esa Ikäheimon pohjatyön perusteella lehtori Helmer Räty Kuopiosta.

SUKUTUNNUKSEN SELITYS:

Mustassa kentässä keltaiset pienet i-kirjaimet, joista vasen i on peilikuvana ja keskellä on karhukeihäs. I:t sitoo yhteen kolme lyhteen sidettä. I:t ja karhukeihäs kuvaavat sukulaisia ja sukuhaaroja, joita sukuseura siteiden symboloimana yhdistää. Siteet merkitsevät myös avioliiton kautta sukuun tulleita. Karhukeihäs ja lyhteen muoto viittaavat suvun erämies- ja agraarimenneisyyteen. I:n pisteet kuvaavat avoimien silmien katsetta tulevaisuuteen.
Mustakeltainen väri (Savon värit) kertoo siitä, että suku on lähtöisin Savon seudulta ja sukuseuran kotipaikka on Pielavesi.

Ikälä

Kirjasta: Heinämäen kylän historiaa. Julkaisija Heinämäen kylätoimikunta -Pekka Eteläaho, Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1986.

ikl.png

Heinämäen keskeisiä tiloja on Ikälä, jonka päärakennus sijoittuu Mäkelän ja Juusolan väliin, aika lähelle koulua. Tilan rekisterinumero on Heinämäki RN:o 6.
Ikälän talon isäntinä ovat olleet Ikäheimot. V. 1820 omistajana oli Christian Ikäheimo ja isossajaossa 1881 Petter Ikäheimo. V. 1933 Lauri Ikäheimo on myynyt Ikälän Matti Partaselle ja nyt on isäntänä Matti Partanen nuorempi. Tilan pinta-ala on vajaa 200 ha. Päärakennus on vanhoista hirsistä v. 1888 rakennettu, korjattu v. 1953 ja täysin peruskorjattu v. 1983.
Ikälän tilalla on vanhoja rakennuksia, joista on löydetty erilaisia merkintöjä.
Haapajärvellä on lato, jossa on seuraavanlaisia merkintöjä:

1700   A    KALAMNIUS
           H I     1869
      KENKITETTY
           1909
           K T

Haapajärvellä on ollut toinenkin lato, joka on siirretty pihapiiriin halkosuojaksi. Siinä on merkintöjä:

181 P       H  2  L
1884          1890
1800           Y  D

Christian Ikäheimo on v. 1820 rakennuttanut aitan, jonka piirustukset ovat tiettävästi ruotsalaista alkuperää. Aitta on kolmikerroksinen ja taitekattoinen. Siinä on vuosiluku 1820. Ikälästä on erotettu useita torppia: Jokimäki, Päijänne, Nurkkala, Jokiaho, Metsälä ja Mäntyharju. Perälä on asevelitontti Päijänteellä ja ns. kylmä tila. Koivuharju on lohkottu Arvi Sutiselle. Ikälä on lahjoittanut nuorisoseurantalon tontin, josta kunta on vuokrannut puolet urheilukentän alueeksi.